Pro Pitkäjärvi ry , jälleen aktiivista toimintaa 2012
Vuonna 2003 perustettu Pro Pitkäjärvi ry on jälleen jatkanut aktiivista toimintaansa. Yhdistys toteuttaa sinnikkäästi asettamaansa tavoitetta tehdä Nummen Pitkäjärveä tunnetuksi monin eri tavoin ja suorittaa hoitotoimenpiteenä hyväksi toteamaansa järvikasvienniittoa, jolla on sekä järven yleistä kuntoa että virkistysmahdollisuuksia parantavaa vaikutusta.
Lintubongaus Rantalanpuistossa Lintuparvella järjestettiin 21.4. Lintubongauksesta on tullut perinteinen vuoden ensimmäinen kokoontuminen, jossa vaihdetaan kuulumisia järven ympäriltä ja vertaillaan tietoja havainnoiduista muuttolinnuista sekä ylipäätään kuluneen vuoden lintukuulumisia. Biologi Juha Valste tuo tilaisuuteen aimo annoksen lintutietämystä ja kuulumisia liittyen hänen sekä puolisonsa Anne Petäisen kuluneen vuoden matkoista lintu- ja luontomaailmaan. Aamukahvit, tarinointi ja lintujen havainnointi yhdessä lintutornilla on niin mukava tapahtuma, että siitä ei voi jäädä pois, on moni paikalle tullut todennut.
Kirpputori yhdessä Nummen kyläyhdistyksen kanssa Nummen S-marketin parkkipaikalla järjestettiin lauantaina 26.5. Kirpputorin yhteydessä pidettiin perinteinen perennakierrätys, jossa lähitienoon asukkaat vaihtoivat innokkaasti kotipihan kasveja. Syksyn kuluessa pidetään vielä syyskirppari, johon voi toimittaa myytävää tavaraa ja tulla myös kaveriksi myymään. Kirpputori on ollut koko ajan osa yhdistyksen varainkeruuta ja vuosittain on löytynyt halukkaita tavaranlahjoittajia ja tuodun tavaran joukosta on moni tehnyt hienoja löytöjä, mm. Reenpään suvun lahjoittamat kirja-aarteet ovat olleet haluttuja ostokohteita ja niitä on luvassa myös syyskirpparille. Myymättä jääneet vaatteet ja lelut yhdistys on lahjoittanut vuosittain jouluviemisiksi Viroon, jossa ne ovat päätyneet hyväntekeväisyystyöhön.
Juhannuskokon yhdistyksen puuhamiehet tekivät talkootyönä kokkoon lahjoitetusta puutavarasta. Nummen Rantalanpuistossa on herätetty henkiin kylän kokkoperinne ja siitä on tullut muutaman viimevuoden kuluessa paikallisten kokoontumispaikka juhannusaattoiltana, joka on saanut väkeä liikkeelle todella paljon. Nummen kyläyhdistys on perinteisesti järjestänyt kokkoiltaan puffetin, josta on nautittu makkarat ja makoisat juhannuskahvit ja samalla ihasteltu komeaa kokkoa.
Viimeisin tämän vuoden yleisötapahtumaoli jotain aivan uutta. Yhdistys järjesti Pitkäjärven ympäripyöräilyn lauantaina 21.7. Matkaan lähdettiin Nummen kylätalolta yhdessä pitkässä letkassa 28 henkilön voimin. Reitti kulki pitkin kiemuraisia pikkuteitä ympäri Pitkäjärven ja matkalla oli muutamia ainutlaatuisia pysähdyskohteita. Kun oli pyöräilty ohi komean Haarlaan kylän järvimaiseman saavuttiin ensimmaiselle rastille, jossa Lasse Oksanen kertoi Filiskoskesta ja siinä aikoinaan sijainneesta myllystä. Juttutuokion jälkeen jatkettiin matkaa kohti Vilkkiä, jossa Eva Reenpää jo odottikin perheensä kanssa ja kutsui pyöräilijät komeaan kartanomaiseen puistoon ja kertoi matkalaisille Vilkin tilan historiaa, jonka Reenpäät hankkivat 1930- luvun lopulla. Seuraavaksi matkalla oli hurjan alamäen jälkeen Järvenpäänkylän risteyksessä muonituspiste, jossa pyöräilijöitä odotti sämpylöitä ja juotavaa. Muona maistui ja juttu lensi, tunnelma oli todella mukava, eikä väsymyksestä näkynyt jälkeäkään, vaikka matkaa oli jo taitettu yli kymmenen kilometriä. Täällä osallitujat saivat vastatakseen järveä koskevan tietovisan, joka testasi paikallistuntemusta ja hyvin tuntuivat asiat olevan tiedossa. Hetken levättyään lähti pyöräletka reippaasti reitin vaativimmalle usuudelle kohti Järvenpään kylän mäkisiä hiekkateitä, missä joutui jo välillä laskeutumaan satulasta ja taluttamaan pyörää. Mutta sitten otsalle saatu hiki palkittiin ja vanhan pajan vierustalla odotteli pidetty paikallinen kuuluisuus Esa Saario valmiina kertomaan järven lähiseudun historiasta, vanhoista tavoista ja paikallisista tapahtumista. Esan kertomus oli mukaansa tempaavaa kuultavaa ja väki kuunteli tarinointia iloinen ilme kasvoillaan. Joukolla Esaa kiilteltyään pyöräilijöiden matka jatkui kohti Mommolaa, jossa Lauri ja Laura Aarnio kertoivat suuren tilan historiasta, aiemmista omistajasuvuista ja siitä, kuinka tila lopulta heille päätyi. Tällä rastilla päästiin tähyilemään Aarnioiden tekemiä laskeutusaltaita, joiden läpi he ovat jo vuosia johtaneet peltojen hulevedet ennen niiden päätymistä Pitkäjärveen ja siten arvokkaalla tavalla osallistuneet järven ravinnekuorman vähentämiseen. Vierailun lopuksi Aarnion väki yllätti pyöräilijät ja kehoitti kipaisemaan läheiseen hernepeltoon maistamaan tilan antimia. Mommolasta matka jatkui takaisin Nummen kylän maisemiin kohti Nummen kylätaloa. Ensimmäisenä pihaan kurvasi Joona Koski Pertti Kumaja kintereillään, eikä kuulemma yhtään väsyttänyt, sanoi Joona. Nopeasti koko loppujoukko saapui kylätalolle kokoontumaan iltapäiväkahveille ja mehuille, samalla palkittiin myös parhaiten tietovisassa menestyneet.
Vesikasvienniitto on Pro Pitkäjärven merkittävin säännöllinen hoitotoimenpide. Sitä tehtiin nyt jo yhdeksättä kertaa ja vain yhden ainoan kerran se on veden vähyyden vuoksi jäänyt tekemättä. Niittolaitteisto vaatii vähintään 40cm veden syvyyden, jotta se pääsee leikkamaan ja viime vuosina vettä on riittänytkin reilusti. Nykyisestä vedenpinnan vakaammasta tasosta kunnia kuuluu osaltaan Nummen Myllynotkon voimalaitoksen kunnostaneelle voimalaitosyhtiölle. Kaislanniitto on luvanvaraista toimintaa ja se vaatii ilmoituksen Uudenmaan ely-keskukselle viimeistään kuukautta ennen arvioitua työnaloitusta. Lisäksi yhdistys on saanut ohjeita ja tukea järven hoitoa koskeviin asioihin Lohjan kaupungin ympäristöpäälliköltä Risto Murrolta.
Pitkäjärven hoitotyötä onkin mukava tehdä juuri siksi, koska järvestä aidosti välitetään ja sen tilaa seurataan. Sen merkitys virkityskäytössä on suuri, sen ympärillä asuvat hoitavat järveä aktiivisesti ja rannoilla elinkeinoaan harjoittavat maanviljelijät ovat esimerkillisesti huolehtineet suojavyöhykkeistä ja siten pelloilta tulleet ravinnekuormat ovat vähäisiä, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Pöllänen. Haasteena on vielä pohjoispään jokiuoman ennellistamissuunnitelmat, joiden kimppuun yhdistyksessä syksyn kuluessa käydään. Tarkoituksena on saada aloitettua hanke, jossa selvitetään ennallistamisen mahdollisuudet ja se, miten ennallistaminen tulisi tehdä, jotta sen vaikutuksena Somerojoen tuomaa ravinnekuomitusta saataisiin vähennettyä. Siinä haastetta ja tekemistä tuleviksi vuosiksi riittää.